tiistai 7. helmikuuta 2017

ONKO MASSARATSIA PIAN KUPLA?




Komisario Jyrki Haapalan mukaan Liikkuvan poliisiin (LP) lakkauttaminen oli suuri virhe ja vähensi merkittävällä tavalla poliisivoimien kykyä valvoa liikennettä. Haapala, joka toimii LP:n perinneyhdistyksen puheenjohtajana, peräänkuuluttaa keskustelua tulisiko LP valjastaa uudestaan tehtäväänsä. Haapalan mukaan valvonta ei ole läheskään samalla tasilla kuin LP:n aikana, vaikka uudistusta läpi ajettaessa muuta luvattiin. Liikennevalvonta on vähentynyt merkittävästi. Haapala muistuttaa että valvonta pääteillä on vähäistä ja syrjäseuduilla olematonta. Poliisitoimintaa on koetettu paikata valvontakameroilla, mutta "pönttöpoliisi" tai linnunpelätin ei korvaa ehtaa "tinanappia"  (muistakaamme, ettei kaikissa poliisin virittämissä peltipoliiseissa ole edes nauhoittavaa kameraa sisällä). Ei suoriteta raskaiden ajoneuvojen punnituksia eikä seurata ajoaikoja. Osansa onnettomasta tilanteesta kuittaa rattijuoppojen valvonta. Haapala arvioi, että maaseudulla rattijuopot hilluvat paikoin jo valtoimenaan - koska kiinnijäämisen riskiä ei juuri ole.


Lue koko uutinen IL 


Poliisi myöntää, että liikennevalvonnassa on rattijuoppojen valvonnan suhteen eräitä ongelmia. 


"Poliisi on joutunut merkittävästi vähentämään massaratsioita. Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen poliisihallituksesta kertoo, että massaratsioita ei voi järjestää väen vähyyden takia.
– Se on voimavarakysymys. Vaatii ison porukan, että pannaan iso tie kunnolla poikki, kertoo Holopainen.
Holopaisen mukaan massaratsioita on jouduttu vähentämään, mutta ihan kokonaan ne eivät lopu.
– Kyllä me niitä edelleen tekisimme, jos vain porukkaa olisi. Massaratsioilla on hyvä ennalta ehkäisevä vaikutus, pohtii poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen."

Liikkuvan poliisin lopettaminen on varmasti osaltaan heikentänyt poliisin kykyä tehdä massaratsioita ja ylipäänsä hoitaa liikennettä koskevia valvontatehtäviään. Myös tehtäväjakoa on rukattu.

"Poliisin työtehtävää on muutettu niin, että kentällä oleva poliisi hoitaa rattijuopon alusta loppuun saakka. Jos puhallus ylittää rattijuopumuksen rajan, viedään henkilö poliisiasemalle puhaltamaan tarkkuusalkometriin tai terveyskeskukseen verikokeisiin. Mikäli rattijuopumus on oikeasti kyseessä, tekee poliisi vielä asianomaisen kuulustelun.
Ennen poliisiuudistusta kentällä olevan poliisin ei tarvinnut kuulusteluja tehdä, vaan ne hoidettiin myöhemmin poliisiasemalla. Tämä on johtanut siihen, että nykyisin poliisi ehtii olemaan vähemmän aikaa tien päällä.
– Partioiden valvontaan käyttämä aika on vähentynyt, kun partio pyrkii hoitamaan tehtävän mahdollisimman pitkälle, kertoo Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Jukka Lankinen."

Vaikka tehtäväjaon muuttaminen ilmeisesti vähentää ratsian iskukykyä, jostain syystä Holopainen jakaa sille kiitostaan. 

"Holopaisen mielestä on parempi, että rattijuopon tavannut poliisi tekee kuulustelun saman tien, kuin että epäilty tulisi kuulusteltavaksi muutaman päivän kuluttua rikospoliisin kuulusteltavaksi."

Uudistusta tehtäessä on todennäköisesti haluttu vähentää rikospoliisin työtä. Säästöjä yhtäällä, säästöjä toisaalla. Tämä on poliisin nykytilanne Suomessa. Mutta kuinka silloin käy, lisääntyvätkö rikokset ja rikkomukset? Kumma kyllä valvonnan heikentyminen ei näytä  poliisivoimien mukaan johtaneen tähän, päinvastoin, lainkuuliaisuus on paikoin "lisääntynyt".

"Poliisin tavoittamien rattijuoppojen määrä on hienoisessa laskussa. Vuonna 2016 poliisi sai kiinni 17 296 rattijuoppoa, mikä on 260 vähemmän kuin vuonna 2015 ja 200 vähemmän kuin vuonna 2014."
"Vaikka alkoholin vaikutuksen alaisena ajetaan ehkä vähemmän kuin ennen, niin toisaalta huumeiden ja muiden päihdyttävien aineiden vaikutuksessa ajavia on enemmän.
– Huumeitten ja lääkkeitten vaikutuksena alaisena ajaminen on kasvanut. Kehitys ei siellä ole ollut niin positiivista, sanoo Holopainen."

Monet tielläliikkujat ovat tottuneet siihen, että poliisi ja erityisesti LP valvoo varsin tehokkaasti liikennettä. On täysin mahdollista, että valvonnan vähentyessä opitaan  lopulta vääriä tapoja. Valvonnan heikentyminen ei voi toisaalta olla vaikuttamatta tilastoihin. Emme voi tilastoida tarkasti rattijuoppojen määrää, koska yhteiskunnassamme poliisin mahdollisuudet selvittää päihtyneenä ja huumantuneena ajamisen tosiasiallinen laajuus ovat merkittävästi kaventuneet. Onnettomuustilastoista voimme saada silti osviittaa. Tämäkin kertoo korkeintaan sen, että  rattiin ei  tartuta yhtä herkästi isommassa kännissä, mutta ns. pienessä sievässä ajaminen on voinut päinvastoin vaikkapa lisääntyä. 

"Vaikka rattijuoppojen aiheuttamat liikennekuolemat ovat laskeneet viime vuosien aikana, on niitä edelleen joka vuosi useita kymmeniä. Liikenneturvan viime vuoden tilastot eivät vielä ole valmistuneet, mutta esimerkiksi vuonna 2015 kuoli 57 ihmisissä sellaisissa liikenneonnettomuuksissa, joissa kuskina oli rattijuoppo. Vielä kymmenen vuotta sitten kuolleita oli vuodessa noin 90.
Onnettomuuksissa, joissa on mukana rattijuoppo, loukkaantuu vuosittain noin 600 ihmistä. Erityisen paljon rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyy ja loukkaantuu nuoria, erityisesti 18-vuotiaita.
Poliisin, Tilastokeskuksen ja Liikenneturvan yhdessä keräämistä laajoista aineistoista ilmenee, että pienessä maistissa ajavia on liikennevirrassa runsaasti.
Alkometri värähtää useammin kuin joka 120. autoilijan kohdalla. Valtatiellä sellainen määrä autoja hurahtaa ohi aika nopeasti."

Lue koko uutinen Yle

Monet säästöt ovat haitanneet poliisivoimien työtä viime vuosien Suomessa. Kummallista kyllä uusia virkoja ja työtehtäviä annetaan liikenteen valvomisen sijasta erityisesti nettiliikenteen seuraamiseen. Suomessa pyörittelee peukaloitaan ja työtuolejaan näyttöpäätteiden äärellä jo kymmeniä konstaapeleita. Onko poliisijohto kokenut tärkeämmäksi tehtäväkseen vastata eräisiin päivänpoliittisiin odotuksiin ja käskytyksiin kuin varsinaisen, perinteellisen poliisityön asettamiin tosiasiallisiin vaatimuksiin ja odotuksiin? Seuraako tästä vinoumasta lopulta se, että myös poliisin liikennevalvonta pullistuu lopulta yhdeksi suureksi kuplaksi?