maanantai 29. elokuuta 2016

PORTUGALINSOTALAIVA HUUMELIBERALISMIN KARIKOISSA






PERSU-TOM PUHUMASSA HUUMELIBERAALIN SUULLA





(Aloitteentekijä itse. Wikipedia)



Perussuomalaisiin kuuluva Tom Packalén on ottanut voimakkaasti kantaa Suomen huumepolitiikkaan.


"Packalén sanoi Huomenta Suomen haastattelussa, ettei suoranaisesti kannata Portugalin mallia, jossa maan hallitus päätti 15 vuotta sitten dekriminalisoida huumeiden käyttö ja hoitaa sen sijaan käytöstä aiheutuvia haittoja."
- - -

Kuinka paljon lisäkustannuksia Portugalin malli toisi Suomelle kaiken kaikkiaan? Ovatko Portugalin ja Suomen huumetilanne ja päihdekäyttäytyminen entuudestaan riittävän samankaltaisia, jotta voitaisiin päättää Suomen tiestä näin? Mitä tarkoittaa "hoito" käytännössä? Hoitoon voidaan upottaa kasoittan rahaa tai hoidoksi voidaan määritellä pienet laatukriteerit täyttävä huolto.
- - -

"Packalénin puolesta kovat huumeet voisi kuitenkin siirtää julkiseen jakeluun siten, että yhteiskunta tarjoaisi niitä rekisteröityneille käyttäjille.
- Se poistaisi pimeät markkinat. Tulisi yhteiskunnalle edullisemmaksi ja olisi näille ihmisille inhimillisempää, hän perustelee."
- - -


Miten pimeät markkinat sillä väistyisivät? Pimeiden markkinoiden tehtävänä on tuoda kentälle mm. yhä uudempia huumeita, joista saatavat "kiksit" ajavat vanhojen edelle, ja jotka voivat olla terveydelle erittäin vaarallisia, Näitä markkinoidaan ja niitä markkinoilla tavoitellaan. Myös esim. kannabista kasvatettaisiin ja myytäisiin vanhaan tapaan esim. vahvuudella kilpaillen. Ja vaikka Suomessa rikollisuus hieman laskisi, huumerikollisuus jatkuisi maailmassa täyttä häkää ja täyttäisi nopeasti lonkeroillaan Suomen todella vähäpätöisen, tilapäisen laittomien markkinoiden vähentymisen.
- - -

"Kansanedustaja sanoo, että laillistaminen vähentäisi rikollisuutta ja uusien käyttäjien määrää. Packalénin mukaan huumeita ei enää olisi yleisesti tarjolla."
- - -

Onko tämä mies todella ollut joskus poliisi? Voiko hänen käsityksensä rikollisuudesta todella olla näin naiivi? Rikollisuus vähenee a) suuressa määrin vain välillisesti esim. monien huumeisiin liittyvien syytekynnysten hävitessä b) pienessä mitassa osan huumekaupasta siirtyessä osaksi laillista kauppaa

* Huumeiden kehittely laboratorioissa säilyy
* Kannabiksen viljely säilyy
* Eksoottisten lajien, vahvojen tai halpojen erien, vaarallisten erien tuonti, välitys ja myynti säilyvät
* Laaja lääkerikollisuus säilyy
- - -

"- Narkomaanit kävisivät sairaanhoitajan pistämällä piikillä jossain omassa laitoksessaan. Rekisteröidyt narkomaanit saisivat kela-korttiinsa merkinnän ja lääkäri tekisi heille annoksen."
- - -

Höpö, höpö! He käyttäisivät taas laillisia ja laittomia huumeita tilanteensa ja toiveittensa mukaisesti, ja rinnakkain löytyisivät vieläkin ne kahdet markkinat. Ja Tom ei ole edes sen vertaa perillä hoidoista, ettei tiedä miten esim. korvaushoitolääke annetaan. Huumeet tulevat tabletteina, ja niiden jauhaminen pistettävään muotoon on käyttäjälle turvallisuusriski. Ei Suomessa narkomaaneja huumeneulalla pistetä nyt eikä toivottavasti edes tulevaisuudessa.



Ja Tom on myös keksinyt samalla aivan uuden eläkeputken syrjäytyville nuorille. Ensin laillista huumetta "hattuun", ja sitten laittomia, ja kun lopulta päästäisiin osallisiksi ihan kela-syötölle, olisikin edessä pitkä eläkeläisputki tyhjäntoimituksineen. Siihen vain kaikki nykyiset, syrjäytyneet huumehemmot, ja samaan putkeen maahanmuuttajien syrjäytyviä nuoria ... Kyllä Suomi ja Tom maksut hoitavat - vai hoitavatko?
Voi Tomppaa! Näinkö alas vajoaa persu puolueensa kannatuslukemien laskiessa alle "vasurien" tason?




TOM PUHUU VIISAAMPIA KUUNTELEMATTA


Packalén ei huomioi, ettei meillä Suomessa kaikki asiantuntijat ole suinkaan huumeiden vapauttamisen puolesta edes kannabista koskien. Esimerkiksi yhdistykset EHYT ja Irti Huumeista vastustavat kannabiksen laillistamista. Myös Ruotsissa ollaan kiinnostuneita huumeettoman yhteiskunnan luomisesta.

Hyvänen aika! Huumekielteisyydelle löytyy syynsä samalla vai mitä? EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on tähdentänyt suomalaiseen päihdepolitiikkaan kuuluvaa varmuusperiaatetta: jos riskit ovat olemassa, niitä ei oteta. Aalto-Matturin  mukaan lasten ja nuorten suojeleminen yleisesti saatavilla olevalta ja kotimaassa tuotetulta kannabikselta olisi käytännössä mahdotonta. Sama vaara koskee tietysti kaikkia muitakin huumausaineita. On selvää, että niitä pitää aina olla mahdollisimman vähän ja mahdollisimman vaikeasti saatavilla. 




On myös viitattu yhteiskunnan pyrkimykseen kontrolloida muitakin vahingollisia aineita, nyt erityisesti tupakkaa, ja tarvetta saada elinympäristö terveelliseksi ja viihtyisäksi. Olisi epäloogista vaalia yhtä aikaa tupakoimattomuutta ja kannabiksen polttoa. Ja olisi ristiriitaista huolehtia samalla viihtyisästä, turvallisesta kaupunkimiljööstä ja rinta rinnan vapauttaa viihtyisyyttä ja turvallisuutta tuhoavia, jopa vallan kovia huumausaineita käytännössä vapaasti käytettäviksi ja vapaasti addiktoiviksi.


"TOMPPA" JA ÄÄRILIBERAALI RISTIRETKI KÄYTTÖVAPAUDEN PUOLESTA

Tompan ajatukset ovat käytännössäkin kaukaa haettuja. Ne kuuluvat muodikkaaseen, ääriliberaaliin aatesuuntaan, josta ollaan maailmalla kovasti innostuttu USA:ssa ja erityisesti Kanadassa. 


" Miljardööri, yrittäjä Richard Branson on nostanut julkiseen keskusteluun huumeiden dekriminalisoinnin. Riippuvuutta useamman vuoden ajan tutkinut journalisti Johann Hari puhui addiktioista aiemmin tänä vuonna (2015) TedTalk-yhdistyksen tilaisuudessa. Harin mukaan lähes kaikki, mitä luulemme tietävämme addiktiosta, on virheellistä, sillä riippuvuus johtuu eristyksiin joutumisesta.

Branson paljasti tällä viikolla (2015), että YK-järjestö Unodc kaavailisi huumeiden dekriminalisoinnin suosittelemista hallituksille ympäri maailmaa. Branson julkaisi käsiinsä saamansa Undocin vielä keskeneräisen dokumentin ja linjasi, että hänen mielestään huumeriippuvuutta pitäisi käsitellä terveys-, ei rikosasiana.
Johann Hari ottaa puheessaan esille sen, että maailmassa on yksi maa, jossa huumeet on dekriminalisoitu, eli niiden käytöstä tai hallussapidosta ei seuraa rikosoikeudellista rangaistusta. Tämä maa on Portugali, jossa täyskäännös huumepolitiikkaan tehtiin vuonna 2001. Muualla maailmassa on noudatettu rankaisevaa huumepolitiikkaa sadan vuoden ajan.
- Nyt on kulunut sata vuotta siitä kohtalokkaasta päätöksestä, että rankaisemme addikteja, jotta he muuttuisivat, Hari sanoo.
Portugalin tulokset ovat tähän mennessä olleet hyviä, kuten Hari ottaa esille. Esimerkiksi suonensisäisten huumeiden käyttö on vähentynyt 50 prosenttia. Harin mukaan merkittävintä on ollut se, että huumepolitiikan rahalliset panostukset on suunnattu uudelleen addiktien kiinnittämiseksi yhteiskuntaan.
Myös Maailman Kuvalehti kertoi vuonna 2009, että Portugalin suunnanmuutos on ollut menestys.
Hari kertoo puheessaan myös tutkija Bruce Alexanderin ”uskomattomasta kokeesta”, joka Harin mielestä osoittaa, mitä addiktio todellisuudessa on.
Alexander muutti vanhaa rottakoetta, jossa rotille annettiin vaihtoehdoiksi veden tai huumeilla terästetyn veden juominen. Alexander kiinnitti huomiota siihen, että rotat olivat yksin tyhjissä häkeissä, jossa niillä ei ollut mitään tekemistä. Hän sijoitti rotat rottapuistoon, ”rottien taivaaseen”, jossa niille tarjottiin tekemistä ja virikkeitä – sekä lisäksi vettä ja ”huumevettä”.
Rottapuiston rotat eivät juurikaan turvautuneet huumeilla terästettyyn veteen eivätkä ainakaan jääneet siihen koukkuun.
Harin mielestä Alexanderin koe osoittaa, että addiktiossa onkin kyse siitä häkistä, jossa ihminen elää. Harin mielestä addiktio korvaa kiintymyssuhteita.
- Addiktiossa on kyse siitä, ettei kestä olla läsnä omassa elämässään, hän tiivistää.
Jos riippuvuus olisi pelkästään kemiallista, voimakkaita lääkkeitä sairaalassa saavista pitäisi kaikista tulla addikteja, Hari huomauttaa."



HUUMELIBERALISMI ON AHNEUTTA JA/TAI IDEALISMIA





Yrittäjä Richard Bransonin lailla varmasti erittäin monet liikemiehet ja sijoittajat ovat kiinnostuneet aiheesta ja erityisesti siihen liittyvästä "täkystä" eli laillisista huumemarkkinoista. Ajatelkaapa kuinka laaja bisnes on nykyinen alkoholi- ja tupakkateollisuus, ja miten paljon rahaa se tuottaa sijoittajilleen - samalla kun yhteiskunta hoitaa verorahoin ryyppäämisestä ja tupakoinnista aiheutuvia sairauksia? Maailmalta saadaan kokoon heti divisioona rahamiehiä, jotka hyvin mielellään tekisivät rahaa myös huumeilla ja jälleen kerran jättäisivät ongelmien maksumiehiksi yhteiskunnan veronmaksajat. Huumekauppiaiksi mielivien liberaalien lopullisena päämääränä on ilmeisesti saada huumausainekauppa alkoholin ja tupakan tavoin lähes kokonaan vapaaksi yhteiskunnassa. Huumeita halutaan kasvattaa, tukkumyydä ja vähittäismyydä joukoille. 



Huumeiden vapauttaminen on monelle liberaalille myös aatteellinen kysymys. Ensiksi se tukisi yksilön vapautta todentaa itseään ja pyrkimyksiään entistä enemmän. Toiseksi huumeiden vapauttamisen ja poliisitutkinnan ja yleensä poliisi- ja rajavartiointityön vähentyminen säästää yhteiskunnalle verorahoja. Mitä niukemmin valtio puuttuu yhteiskunnalliseen elämään ja mitä vähäisempänä se pitää menobudjettinsa, sitä tyytyväisempiä ovat ääriliberaalit. Addiktioiden hoidon vaatimaa rahoitusta he eivät mielellään järjestä. Ihanteellisinta olisi, jos jokin hyväntekeväisyystaho, kirkko tai järjestöt, hoitaisivat ongelmat ilmaiseksi samalla kun eliitti saisi elää rauhassa turvallisilla hienostoasuinalueillaan.



Realistit näkevät huumeiden vapauttamisessa rahantekemisen mahdollisuuden, idealistit kuvittelevat, että vapaamielisyys on keino voittaa koko huumeongelma.



Johan Harin kaltaisia "supermiehiä" tavataan tasaisin väliajoin tieteen, taiteen, talouden ja hoidon kentiltä. He kaikki ovat keksineet jonkin "kuningasajatuksen", joka on tietysti käänteentekevä ja osoittaa vanhat kaavat kokonaan tai suurimmaksi osaksi palturiksi. Unohdetaan että aikanaan myös natsismi ja rasismi olivat moderneja käsityksiä ja haastoivat politiikassa ylimielisesti kaiken vanhan. Kaikki uusi on erityisesti hoitoja ajatellen tervetullutta, mutta samalla myös kaikki uusi on erityisellä tavalla testattava virheiden minimoimiseksi. Hari viittaa innostuneena  Bruce Alexanderiin ja "uskomattomaan kokeeseen", virikerottien parantuneeseen huumesietokykyyn.

Vanhastaan on jo tunnettua, että sotilaat, jotka alkoivat käyttää satunnaisesti heroiinia Vietnamin sodassa, pystyivät jättämään  monta kertaa huumeet taakseen palattuaan takaisin siviiliin. Vanhastaan jo on tunnettu myös miten virikkeellinen työ, antoisa avioliitto ja elämälle tarkoitusta tuottava syy lisäävät ihmisen luontaista voimaa vastustaa jopa kaikkia päihteitä. Tässä ajattelutavassa on kumminkin ainakin kaksi vakavaa virhettä.


1) Ihimillinen kulttuuri ei ole yksinkertaista "rottakulttuuria".

Tarpeemme ovat paljon monimuotoisemmat ja herkemmin keskenään ristiriitaan joutuvat kuin laboratoriorottien tarpeet, ja käyttäytymisemme on selvästi kompleksisempaa kuin rottien. Tähän tosiasiaan kuuluu se, että huumeita voidaan ruveta käyttämään myös virikkeellisessä ihmisympäristössä. Toisaalta yhteiskunta ei voi mitenkään huolehtia siitä, ettei kukaan eläisi "tyhjässä häkissä" eikä se voi sille mitään, että osa ihmisistä tyhjentää itse häkkinsä narsistisen, psykopaattisen tai yleensä epäsosiaalisen elämäntapansa takia. Persoonallisuushäiriöön ei ole pilleriä. 

2) Kaikilla ihmisillä ei ole samanlaista taipumusta päihteisiin

Entuudestaan jo tunnemme ja tiedämme, että eräillä alkuperäiskansoilla kuten Yhdsvaltojen intiaaneilla on ollut erityinen herkkyys alkoholisoitua. Syyt ovat toki osittain sosiaaliset mutta vain osaksi. Kokemuksesta olemme samoin oppineet miten monissa suomalaisissa suvuissa alkoholismi tavallaan siirtyy polvelta toiselle. Ymmärrämme alkoholismin sairaudeksi, johon jotkut ovat jo geneettisesti alttiimpia kuin toiset ihmiset. Sama koskee silloin myös huumausaineita.

Huumausaineiden helppo saatavuus ei siis aseta yksilöille tasavertaista riskiä sosiaalisessa järjestelmässä. Toiset ovat toisia heikompia tai ainakin syystä tai toisesta alttiimpia päihteille ja huumausaineille. Yhteiskunnan on ehdottomasti suojeltava erityisesti heikompiaan; tämä on kaiken sosiaalisen elämäntavan perusta - suojelu, turvallisuudesta huolehtiminen, ryhmän antama tuki yksilölle.

Sosiaalinen yhteisö ei ole olemassa sen takia, että idealisti-liberaalit saisivat nousta sen keskeltä toteuttamaan "kympillä" itseään, tarpeitaan ja mahdollista rahastuksen haluaan, vaan siksi, että kaikki ihmiset - myös hyötymishakuiset liberaalit - toimivat jopa lailla säädettynä sosiaalisesti ja toisiaan tukien yhdessä ryhmänä.






"PORTUGALINSOTALAIVA"   



Miten Portugalissa menetellään. Videolla poliisi mm. kertoo miten tuomari päästää vapaaksi heidän pidättämiään huumediilereitä.


Tosiasia on, että Portugaliin syntyi aikoinaan laaja suonensisäisiä huumeita käyttävä narkomaanikanta. Haittojen minimoimiseksi siirryttiin rangaistuksista  hoitoihin. Jyrkkä käännös rankaisemisesta hoitoihin päin on vähentänyt huumeongelmia Portugalissa.

Onko huumeiden vapauttaminen sitten ratkaissut kaikki huumeongelmat? Ei ole. Heroiinia käytetään vieläkin. Kaupungeista löytyy yhä omat "narkkarialueensa." Portugalissa toimii huumediilereitä ja omaisuusrikollisia. Vapauttamisen "rohto" ei ole "patenttilääke" päästä eroon huumeaddiktioista tai edes huumerikollisuudesta, muusta rikollisuudesta puhumattakaan. 

Portugalissa käytetään tietysti myös paljon ns. mietoja huumeita. Apua on tarjolla, mutta suurta osaa hoito ei luonnollisesti kiinnosta (näinhän päihdeongelmaiset pääsääntöisesti muuallakin hoitoihin suhtautuvat). Portugalissa käytetään edelleen runsaasti huumeita, mutta huumeita voi käyttää paljon vapaammin kuin ennen. Huumeita kanniskelevat väittävät olevansa "vain käyttäjiä", joten poliisi päästää heidät kiltisti menemään. Vapaaksi lasketaan samalla tietysti myös kauppiaita. Huumemaailman ihmisistä saadaan kerättyä entistä vähemmän poliisia hyödyttävää tietoa.  Huumediilerit ja muut huumehämärähemmot ovat olleet hyvin tyytyväisiä Portugalin vapaamieliseen huumelainsäädäntöön. 

Monet huumeidenkäyttäjät eivät juuri noteeraa ennaltaehkäisevää, esim. kannabiksen haitoista kertovaa huumetyötä. Miksi ylipäänsä pitäisi huolestua huumeista, kun yhteiskunta on katsonut ne niin "vaarattomiksi", että aineet voidaan laillistaa?





Portugalin malli on mielestäni kuin Euroopan vesille uiva "portugalinsotalaiva" polttimineen. Mallista ei ole kestoratkaisuksi eikä huumetyön avaimeksi sovitettavaksi "jokaiseen lukkoon". 

Portugalin mallin suurin hyöty on varmasti ollut hoitokeskeisen asenteen vahvistamisessa ja hoitoihin käytettävien määrärahojen lisäämisessä. Voimme omaksua huoletta Portugalista huumehoidon ja huumeita koskevan ennaltaehkäisevän työn tärkeyden ja ensisijaisuuden. Addiktio on sairaus, sairaudesta itsestään ei pidä rangaista. Mutta samalla yhteiskunnan täytyisi antaa paljon lisää voimavaroja hoidon ja ennaltaehkäisevän työn toteuttamiseen Suomessa. Tämän ohella pitäisi huomioida addiktioon yleisesti liittyvä suoritustason lasku opiskelun, työnteon ja perheestä huolehtimisen suhteen. Addiktion hoitoon kuuluu myös sosiaalitoimen ja yleensä ns. turvaverkon panostuksia. Löytyykö työhön rahaa tai edes tarvittavaa halukkuutta? Jos Portugallin mallia koetettaisiin toteuttaa Suomessa, narkomaanit jäisivät todennäköisesti sekä hoitamatta että tuomitsematta. Emmehän hoida tätä nykyä kunnialla edes vanhuksiamme!

Portugalin malli on toisaalta sosiaalisen kanssakäymisen uhka, polttiaiselän, jos huumeongelman vyyhdistä ei eroteta erilleen siihen kuuluvia riskejä, esim. rikollisuutta eikä rikollisuutta edesauttavia piirteitä. Poliisi- tai oikeustoimen työskentelyedellytysten vieminen tai vain laiskuus, välinpitämättömyys tai piittaamattomuus huumekulttuurin edessä lisää huumeisiin liittyviä rikosongelmia, kasvattaa kulissien takaista huumekauppaa ja lisää salakuljettajien toimintamahdollisuuksia. Portugalin malli myös selvästi tukee yksilön mahdollisuutta heittäytyä vain viihteen ja nautintojen maailmaan. Portugalissa on kovin helppoa aloittaa yhteiskunnasta syrjäytyminen ja aineiden addiktoivaan maailmaan heittäytyminen. Miten käy opiskelulle, työkuntoisuudelle ja työn tuottavuudelle pitkällä aikavälillä?

Addikti voi olla myös samalla kertaa sekä sairas että rikollinen. Meillä esim. persoonallisuushäiriö - joka on laaja-alainen neuroosisairaus - ei vapauta rikollista vastuusta vastata tekemäänsä rikokseen. Jos addikti tekee itse huumerikoksen tai suosii huumerikollisuutta, on hänen myös kärsittävä rangaistus sairauden aiheuttamasta rajoitteesta huolimatta. Vankilassa addikti voi kuitenkin halutessaan päästä sisälle erilaisiin hoito-ohjelmiin, ja huumeettomuutta voidaan tukea myös vankeusajan muututtua koevapauteen. 

Lain kouran ja poliisin erottaminen yhä kauemmaksi huumeongelmia tekevistä ihmisistä on karhunpalvelus huumeaddikteja ja turvallista ja viihtyisää yhteiskuntaa haluavia ihmisiä kohtaan.

Huumeliberalismin tähtäin on huumeiden vapauttamisessa tupakan ja alkoholin tapaan. Kaikki muu vapauttaminen kuuluu osatavoitteisiin lopulliseen päämäärään pyrittäessä. Tavoite on todellisuuspakoinen. Alkoholin suhteen kieltolain kumoaminen USA:ssa tai Suomessa ei ole millään erityisellä tavalla päättänyt alkoholistista juomista tai ratkaisevalla tavalla vähentänyt vaikeita alkoholiongelmia. Venäjälläkin alkoholikuolemat ja alkoholiperäiset sairaudet ovat olleet usean vuoden ajan miesten yleisin kuolinsyy. Huumeiden vapauttaminen ainoataan lisäisi addiktiosairauksia ja pahentaisi päihdeongelmista aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. 

Poliisin työtä ajateltaessa alkoholin vapauttaminen lopetti suuren osan salakuljetusta ja rikolliseksi katsottavaa alkoholin välittämistä ja vähensi tältä osin poliisin työtä. Samalla juopuneiden korjaus julkisilta paikoilta ja yksityiskodeista, juopuneiden tappeluiden sovittelu ja päättäminen, ja juopuneena tehdyt omaisuus- ja seksuaalirikokset,ja rattijuopumukset, ovat jatkuvasti rasittaneet poliisin voimavaroja ja lisänneet oikeuskäsittelyjen tarvetta. Jos länsimaisessa yhteiskunnassa käytettäisiin huumeita yhtä vapaasti kuin alkoholia nyt, ongelmamme olisivat entistä vaikeammat.




Yhteiskuntamme on myös tasa-arvoisuuteen pyrkivä. Tom Packalén: Miksi alkoholistit ja nikotinistit eivät saa hakea edullisia viinoja ja tupakoita erityisistä, terveydenhoidon verorahoin ylläpidettävistä alkoholi- ja tupakkakeskuksista kela-rekisteröitymistä vastaan? Ovathan hekin addikteja ... 







maanantai 15. elokuuta 2016

POLTA KUMIA TIEDOTTAA






Huom! Tämä on hyvä uutinen moottorien maailmasta. Toivottavasti myös prätkäkerhoja aihe kiinnostaa.

----



TIEDOTE  6.7.2016



"POLTA KUMIA – ÄLÄ HUUMEITA

Ace Corner Finland, Finnish Hot Rod Association (FHRA) ja V8-Magazine ovat käynnistäneet yhteistyön, jonka tarkoituksena on saada nuorille mielekästä ja palkitsevaa tekemistä huumeiden käytön sijaan.

On yleisesti tunnettu tosiasia, että nuorten huumeiden käytön aloittaminen liittyy usein siihen, että ei ole harrastusta, jota kohtaan kokee suurta mielenkiintoa ja johon suunnata oma innostuksensa. Kolme isoa valtakunnallista toimijaa haluavatkin nostaa tilanteen esiin, levittää tietoisuutta ja tarjota nuorille vaihtoehdon mopojen, moottoripyörien ja jenkkiautojen harrastamisen parissa.

Idea projektiin syntyi luontevasti, sillä kaikki kolme ovat omalla sarallaan Suomen johtavia ”kerhoja” ja nuoret ovat aina olleet keskeinen kohderyhmä.

Kampanjan osapuolet tarjoavat kiinnostavaa tekemistä, omilla käsillä rakentamista, tapahtumia ja tiiviin yhteisön, jossa kaveria jeesataan aina. Harrastuksen parissa on runsaasti esikuvia, jotka ovat omassa lajissaan saavuttaneet mainetta aina maamme rajojen ulkopuolella. Yksi tunnetuimmista on drag racingin puolella kuninkuusryhmä Top Fuelin Euroopan mestari Anita Mäkelä.

Ace Corner on legendaarinen moottorikahvila, joka toimii yhdessä Suomen Moottoripyörämuseon kanssa Lahdessa. Museosta löytyy historian havinaa mopoista moottoripyöriin. Ace Corner järjestää kesän aikana kymmeniä tapahtumia autokokoontumisista musiikki-iltoihin.

Finnish Hot Rod Association on amerikkalaisten autojen ja autorakentelun kattojärjestö Suomessa ja sen alla toimii 60 paikallista tai merkkisidonnaista jäsenkerhoa. FHRA järjestää kiihdytyksen EM-osakilpailun ja SM-sarjan, jossa ajavat myös 8-18 -vuotiaat nuoret Junior Dragster -ryhmässä. FHRA järjestää maamme suurimman harrasteautonäyttelyn FHRA American Car Shown pääsiäisenä Helsingin Messukeskuksessa ja siellä jaetaan nuori rakentaja -stipendit. 

V8-Magazine on Suomen suurin jenkkiautojen harrastamisen ja rakentelun erikoislehti. Se on perustettu 1978 ja Veekasi on jakanut tietoa sekä elämyksiä lukijoilleen kohta 40 vuotta. Harrastus ja lehden lukeminen siirtyy isältä pojalle ja lukijoina ovat niin aikuiset kuin nuoret. V8-Magazinen levikki on runsaat 20.000 ja sen joka numero tavoittaa lähes 100.000 lukijaa."

LISÄTIETOJA:

Ace Corner Finland, Suomen Moottoripyörämuseo, toimitusjohtaja, Riku Routo, 0400 712 310

FHRA, toimitusjohtaja Leo Laurell, 0400 414 098

V8-Magazine, päätoimittaja Jarmo Markkanen,  0400 454 961

SOME:

Facebook: https://www.facebook.com/poltakumiaalahuumeita/

Twitter: https://twitter.com/Poltakumia

Instagram: @Poltakumia

torstai 4. elokuuta 2016

SAA AJAA PÄIHTYNEENÄ "JOS ON VAROVAINEN" (!?)



Aina kun ajaja lähtee päihtyneenä liikenteeseen, hän samalla työntää omaa - tai kanssakulkijansa - ohimoa vastaan kylmän revolverin piipun ja pelaa hetken hengellä ja terveydellä ...



Parhaillaan poliitikot ovat kuin kilpaa höllenetäneet kansan viina- ja oluthanoja. Meillä on jo melkein uusi kansantauti sairastaa päihdeliberalismia. Mutta hyvä, että vielä jokin taho Suomessa on oikeasti huolestunut päihde- ja huumepolitiikan seurannaisvaikutuksista arjen liikenne-elämässä. 



VIRKAVALTA:


"– Ikävänä lisänä rattijuopumusrikollisuudessa on havaittavissa huumetapausten määrän kasvu. Nykyään noin joka kolmannen rattijuopumusrikoksen taustalla on muu päihdyttävä aine kuin alkoholi, poliisi kertoo tiedotteessaan.

Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan neljä prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että voi lähteä ajoon, vaikka olisikin käyttänyt alkoholia, kunhan vain ajaa varovasti. Korkeimmat luvut löytyvät Belgiasta ja Italiasta (18 prosenttia ja 17 prosenttia).

– Vaikka suomalaisittain tuo luku on noinkin matala, pätee liikenteeseen vanha kunnon totuus: Jos otat, et aja, poliisi muistuttaa."

Lähde: 



Hyvä, että vielä hullumminkin voitaisiin Euroopassa päihtyneenä ajamiseen suhtautua, mutta, mutta ... muistetaanpas ne suomalaiset päihdetavat. Kovin me suomalaiset olemme perinteisesti olleet humalakeskeisiä. Saattaa käydä niin, että jos härmänjätkien promilleja verrattaisiin kiinni jääneiden kohdalla italialaiseen tasoon, voittaisimme puolestamme tässä.

Ajatus päihtyneen "varovaisesta ajamisesta" on fiksuuden osalta tuhoon tuomittu jo alkumetreillä. Liikenteessä kun tulee pysyä niin skarppina, että reagoi tarpeeksi oikein ja riittävän nopeasti myös muiden välillä kaikkea muuta kuin "varovaiseen ajamiseen".

Ja tosiasiassa vain harva päihdeongelmainen - niin, luit oikein rattijuopon päihteiden käyttö ei ole yleensä  lainkaan hanskassa - pystyy sitten pitämään promillet "pieninä". Tavallisempaa on, että otetaan lisää vain. Ja vaikka ei otettaisi, jo pari, kolme kaljaa rupeaa laskemaan reagointiaikaa. 

"Varovaista ajoa vaan", tuudittaudutetaan. Jo vain, ja sitten hiljaa kaartuu menopeli lopulta ojaan tai vastaantulevan ajoneuvon tai ohittavan auton/mp:n/rekan kaistalle ...  


KESÄN NON STOP "NESTERALLI"


Kesän kuin kesän vakioteema on ollut alkoholin, lääkkeiden ja huumausaineiden liittyminen ratin ja kuljettajan penkin väliseen "elämään", niin myös kuluvana vuotena. Ja tahti vain kamojen osalta kiihtyy. Nyt jo kirjataan, että "huomattava määrä" ajelee lääkkeistä tai huumausaineista huumaantuneena.

Ollaan tarkkoina liikenteessä, ja erityisesti moottoripyörällä liikuttaessa, sillä koskaan ei tiedä jos vaikka ohitustilateessa tai risteyksessä eteen kääntyy kuski "silmät lerpallaan".



 
Poliisin mukaan rattijuopumus on edelleen suomalaisen liikenteen ongelma etenkin kesällä. Arkistokuva.

Poliisin jättiratsia paljasti 175 rattijuoppoa – huomattava määrä huumeissa ja lääkkeissä

RATSIA 
Joka kolmannen rattijuopumuksen syynä on muu aine kuin alkoholi.
Poliisi löysi koko viime viikon kestäneessä valtakunnallisessa tehovalvonnassa 175 rattijuoppoa. Poliisihallituksen mukaan valvonnassa tarkastettiin lähes 64 000 kuljettajan ajokunto päihteiden varalta.

Testatuista kuljettajista 175:n epäillään syyllistyneen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Heistä 26:n epäillään olleen muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena.

Poliisihallituksen mukaan nykyään noin joka kolmannessa rattijuopumuksessa kyse on muusta päihdyttävästä aineesta kuin alkoholista.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Kari Onnisen mukaan heinäkuun lopun valvontajakso vahvisti käsitystä, että rattijuopumus on edelleen suomalaisen liikenteen ongelma etenkin kesällä.
Lue koko artikkeli:



Kun otin, miksen antanut

pois virta-avaimia?